sunnuntaina, elokuuta 31, 2008

Jenkkien väärä valinta

LARA: kun ameriiiiikan kennelliitto kysyi amerikkalaisilta minkärotuinen koira sopii Obamalle jos hänestä tulee presidentti jenkit vastasivat PUUDELI! Obama on kuulemma luvannut lapsilleen koiran vaalien jälkeen.
Tässä linkki ruotsalaiseen Expressenlehden juttuun.

Minusta kennelliiton olisi pitänyt kysyä muun maailman mielipiteen eikä jenkkien.

-Samaa pätee presidenttivaaleihin, huutaa mamma keittiöstä ja jupisee jotain että muu maailma joutuu kestämään seurauksetkin.
Minä en ymmärrä tuosta pulitiikasta mitään. Minä tunnen vain puudeliseuraukset niskassani ja siinä on ihan tarpeeksi riesaa.

torstaina, elokuuta 28, 2008

Tylsä päivä

LARA: Tylsä päivä. Ulkona satoi K A A T A M A L L A. Minä en lähde tuommoseen säähän ellei ole pakko. Korvat kastuu.

Jos ei teillä ole muuta tekemistä käykää Leehy Packerin sivuilla katsomassa ruskeita isovillakoiran vauvoja.

keskiviikkona, elokuuta 27, 2008

Pupumetsässä

LARA: tehtiin mahtava metsälenkki. Heti kättelyssä sain ylös jäniksen sorakuopassa.
Kun tulin takaisin mamma ilkkui että taas se pupu jallitti minua. Antaa hänen uskoa niin. Itse asiassa en viitsinyt ottaa kiinni sitä. Mitä minä sitten ajan takaa.

Metsä on kylläkin täynnä peuran hajua, mutta tänään en nähnyt ensimmäistäkään peuraa.
Olisin minä löytänyt ne, mutta mamma huusi minut pois metsästä. Se ei malta odottaa yhtään. Kiljuu heti.

Nyt väsyttää.
Tuli syötyä vähän liikaa.
Mamma tuossa lähettää terveisiä, että kohta hän kirjoittaa sen lupaamansa Amnon Ben Itzhak-tarinan. Juttua Amnonista tulee myös Saksanpaimenkoira-lehteen.

sunnuntaina, elokuuta 24, 2008

Maitohappoja ja kännyköitä

LARA: mammalla on maitohappoja aivoissa tämän viikon jälkeen.
En tiedä miten ne ovat sinne tulleet. Ehkä hän käy jossain tankkaamassa.

Eilen hän toi minulle ja Pedrolle luut.
Sen jälkeen minulla on ollut happoja mahassa. Yöllä piti juosta ulos kolme kertaa. Tällä kertaa mamma heräsi joka kerta ennenkuin aloin rämpyttää ulko-ovea.
Etten minä ehdi oppia miten avainta väännetään, hän sanoo.
Osaan avata kaikki muut ovet.
Yritin selittää että olisi käytännöllistä jos oppisin käyttämään avainta. Me voitaisiin Pedron kanssa mennä ulos kun meitä huvittaa.
Vastaus oli yksiselitteinen:
-EI!

Viikolla Pedro yritti soittaa mammalle. Mamma oli unohtanut sen haukkumansa nokiakännykän kotiin.
Mutta eihän Pedro osaa käyttää sitä, tietenkään.
Puhelin sai hepulin, siinä paloi valo ja se piipitti yhtenään niin että korvissa soi.
(Monet nappulat ovat lakanneet toimimasta sen jälkeen väittää mamma.)
Onneksi jätkä jätti siihen omat sorme...eiku hampaanjäljet.

Kerran mamma jätti kännyn ja kaksi isovillakoiraa autoon kun hänellä oli lyhyt asia naapurille. Sinä aikana isovillat Chili ja Mokka - 3-4 kk vanhoja - jutteli monen ihmisen kanssa puhelimessa. Lopuksi ne piilotti puhelimen niin ettei mamma löytänyt sitä!

lauantaina, elokuuta 23, 2008

KääK!
















LARA: me oltiin tänään KOKO päivä hoidossa ja mamma seurusteli tällaisten tyyppien kanssa!

tiistaina, elokuuta 19, 2008

Karhu oli susi

LARA: Viime launtaina lenkkeilijä osui karhuun Loviisassa. Kohtaaminen sattui alikulkutunnelissa. Lenkkeilijä näki karhun nousevan takajaloilleen tunnelin toisessa päässä. Poliisi & metsästäjät kävivät paikalla, mutteivät löytäneet karhun jälkiä.

Eilen karhu ilmoittautui itse poliisille.
Sanoi nimekseen Ylöstalon Eikka tai jotain sinnepäin.
Eikka edustaa Sipoon Susia eli Sibbo Vargar.
Eikka valmistautui lauantaina johonkin urheilusuoritukseen, lämmitteli ja pyöritteli käsiään. Epäonnekseen hänellä oli yllään tumma treenipuku ja korvilla ruskeat pörröiset kuulokkeet.
Eikka kertoo että hän kyllä huomasi vastaantulleen lenkkeilijän ja ihmetteli kun tämä yhtäkkiä teki täyskäännöksen ja hävisi kiitolaukkaa horisonttiin.

Minä en mene Pedron kanssa yhtaikaa metsään niin kauan kun on metsästysaika ja Pedrolla irokeesi-tukka !
Näen jo otsikot edessäni.

Voi ei, taas se alkaa

LARA. Nyt se alkaa taas!
Mamma kävi vilkaisemassa Lance Mackeyn kotisivuja. Se voi ainoastaan tarkoittaa yhtä asiaa, kohta me vedämme häntä perässämme taas ja leikitään huskeja!

Viime talvena All Alaskan Sweepstakesissa loukkaantunut Zorro-poika taitaa olla aika hyvässä kunnossa. Se ei viihtynytkään sohvaperunana joten se siirrettiin takaisin koiratarhaan.
Valjakossa se ei kuitenkaan enää juokse. Nyt se saa tehdä muuta mukavaa. Kuten astua narttuja.

Muuten.
Eikö kukaan ole huomannut hamsterijutun laskuvirhettä? Jos hamsteri oli syntynyt 2.2 ja kuoli elokuun keskipaikkeilla se ei suinkaan ollut "ei viittäkään kuukautta" vaan yli puolivuotias.
Ja huomautan, että se oli MAMMAN laskelma, ei minun!

sunnuntaina, elokuuta 17, 2008

lauantaina, elokuuta 16, 2008

Etanaposti


















LARA: Itellan postinkantaja?

perjantaina, elokuuta 15, 2008

Kahvi...eiku marjatauko


























LARA: mamma piti kahvitauon ulkona. Hän joi jotain kahvinnäköistä, minä maistelin punaisia viinimarjoja. Ne alkavat kypsyä.
Pedro ei uskaltautunut lähellekään.
Alkaa juippi oppia kuka talossa määrää!

torstaina, elokuuta 14, 2008

Etteivät realiteetit unohtuisi...

Italialaisella ei ole helppoa Pohjolassa!

keskiviikkona, elokuuta 13, 2008

Pedron suuri ihmetys

LARA: Pedro ei tajua ettei meillä ole hamsteria enää. Se on päivystänyt tyhjän häkin vieressä koko päivän. Välillä se käy tökkimässä sitä, välillä se makaa surullisen näköisenä häkin vierellä.
Minä ehdottelin jo mammalle, että hankitaan Pedrolle uusi hamsteritelkkari. Mamma sanoi jyrkästi ei.

tiistaina, elokuuta 12, 2008

Suru

Missä Veera?

LARA: meillä on maansuru.
Veera kuoli tänään.
Veera oli pieni roborowskihamsteri. Se tuli meille ihan vähän aikaa sitten kun edellinen omistaja ei voinut pitää sitä. Sen piti elää 1-2 vuotta, mutta se ei elänyt edes 5-kuiseksi. Veera oli syntynyt 2.2.
Minä en siitä välittänyt, mutta Pedro tykkäsi katella sen touhuja.
Nyt sen pikkuriikkinen ruumis on muovirasiassa. Se haudataan tänään edellisen omistajan pihalle.
Mamma on surullinen.

sunnuntaina, elokuuta 10, 2008

Meidän 080808

LARA: mamma on valloittanut koneen enkä ole päässyt kirjoittamaan pitkään pitkään aikaan.
Mamma on avannut uuden, oman tällaisen nettipäiväkirjan osoitteessa www.omborga.blogspot.com.
Sen p i t ä i s i kertoa hänen mielipiteet paikallisista tapahtumista, mutta tähän asti mamma on laittanut sinne vain kaikenlaista muuta kamaa.

Kaiken lisäksi täällä on ollut huono ilma. Minä en tykkää ulkoilla sateessa koska korvat kastuu. Enimmäkseen olen loikollut vaaleanpunaisilla perhosvilteillä. Sängyssä.
Ollaan sentään oltu lähimetsässä joka päivä.

Kuten kaikki julkkikset mekin julkaisemme kuvan tekemisistämme 080808.
Kuvassa minä, Pedro ja se kuuluisa hiekkakuoppa. Sille pitää kohta keksiä oma nimi!

torstaina, elokuuta 07, 2008

Leguaani vai koira

Ruotsalainen (!) Jalle tykkää rapsutuksista:

maanantaina, elokuuta 04, 2008

Amnonin mietteitä

Haidy Lev Praee ja purut!
Kuvaoikeudet: Kennel Lev Praee/Amnon Ben Itzhak



Taisin jossain vaiheessa luvata kirjoittaa muutaman sanan Amnon Ben Itzhakin tapaamisesta.
Tässä lyhyesti Amnonin mietteitä saksanpaimenkoirasta ja siitä millaisena hän sen näkee.
1) saksanpaimenkoira on ennenkaikkea perhekoira
2) se on hyvähermoinen, tasapainoinen, luotettava, lojaali omistajalleen, avoin, terverakenteinen (eli suoraselkäinen)
3) sakemannilla tulee olla taistelutahtoa ja halu puolustaa. Amnonin mielestä ei pidä raakata koiraa suojelusta vain siksi että siltä puuttuu saalisvietti. Nyt suljetaan monta hyvää koiraa jalostuksesta syystä ettei niillä ole saalisviettiä. Amnon näyttää esimerkin omalla puolivuotiaalla kasvatillaan. Narttua ei rätti kiinnosta pätkääkään.
-Viepäs tällaista koiraa suojelukentälle. Sinut nauretaan ulos ja käsketäään lähtemään kotiin, sanoo Amnon ja pyytää paikalle maalimiehen. Koira on vasta toista kertaa suojeluharjoituksessa, mutta ei päästä Amnonia "uhkaavaa" maalimiestä lähellekään.
Schutz ja IPO on ihan ok urheilumuotoja, mutta eivät kerro saksanpaimenkoiran ominaisuuksista mitään, hän sanoo.
Koiran täytyy toimia joka paikassa, kaikissa olosuhteissa.
Siksi Amnon ei koskaan harjoittele samassa paikassa kahta kertaa peräkkäin. Hän hakee treenipaikkoja joissa on mahdollisimman paljon ulkoisia häriötekijöitä kuten autoja, lenkkeilijöitä, pyöräilijöita, ääniä. Hän käyttää monta maalimiestä joiden ei pidä tehdä yhteistyötä koiran kanssa kuten Schutzissa ja IPOssa tehdään, vaan yrittäää harhauttaa koiraa niin paljon kuin mahdollista.
Jokaiseen treeniin Amnon ymppää jotain uutta (siis valmiille koirille). Hän tekee "hulluja" juttuja kuten kaksi tai kolme yhtaikaista maalimiestä koiralle, kaksi koiraa maalimiesreppanan kimppuun, maalimies oudossa paikassa (esim autopesulassa). Omaa koiraa hän on opettanut suojelemaan käskystä. Koira jopa suojelee täysin vierasta lasta. Amnon pyytää paikalle 13-14 vuotiaan pojan, istuttaa pojan nurmikolle ja käskee koiraa vahtimaan. Kun maalimies yrittää hyökätä pojan kimppuun koira tekee kuten käsketty!
-Jos EN anna käskyä se ei myöskään tee mitään, sanoo Amnon.
Lisää juttua kunhan ehdin. Pysykää kanavalla!

sunnuntaina, elokuuta 03, 2008

MAMMA HALUAA MAINOSTAA KRAV MAGAA

LARA: me oltiin päivähoidossa koko eilisen päivän kun mamma oli krav magaa-leirillä Utissa, testaamassa joko tuo solisluu kestää reenejä. Ilmeisesti kesti, kun mamma ei ole vieläkään valittanut muita kuin lihaskipuja.
Jos joku haluaa tietää enemmän krav magaasta (mamma on keksinyt tämän kirjoitustavan, koska se vastaa paremmin hepreankielisten sanojen ääntämisen) katsokaa vaikka tätä youtube pätkää jossa km:n johtohahmo Eyal Yanilov kertoo periaatteista.
Mamma huutaa tuolta keittiöstä että minun pitää muistuttaa lukijoita ettei siviilien krav magaa ole tappokoulutusta vaan että km:ssä oppii puolustautumaan. Se on mamman mielestä yhä tärkeämpää, varsinkin tyttöjen kohdalla, koska Suomikin on muuttumassa yhä väkivaltaisemmaksi. Eikä kaikilla tytöillä ole sakemannia puolustamassa niitä!