VIHDOIN

LARA: Nyt on tarha vihdoin valmis. Ollaan vietetty muutama iltapäivä siinä. Ilma on kauheen hiostava eikä sisällä ole ollenkaan mukavaa. Pomo kärsii ja valittaa. Lisäksi sille iski joku flunssa päälle - ei sika - nokka sillä vuotaa ja maha on kipee. Se on nukkunu enimmäkseen viime päivät.


TERVETULOA KOTIIN!

Mamma sai uuden invalidivessan. Se tervehti meitä iloisesti pihalla tiistaina!!!
Mosku muuten pissii kuin tyttö - vieläkin...
Meistä muista se on on hyvä asia. Nyt se ei lorauta mun päälle niinkuin jätkät tuppaa tehdä eikä se valuta pissaa pitkin omaa mahaa ja tassuja.

Jäljestyskausi alkaa nyt

MOSKU: - Meillä on ollut tosi seesteinen viikko, monesta eri syystä. Keskiviikon hakutreenitkin peruuntui.
Nyt alkaa kuulemma minun kohdalla jäljestyskausi. Pomo on löytänyt jonkun tosi hyvän paikan Virvikin suunnalla.
Mutta ensin mulle opetetaan esineiden ilmaisun. Pomon mielestä jälki kun on esineiden etsimistä. Pomon ongelma oli vielä eilen ettei se oikein tiennyt millaista ilmaisua peko/kisakoiralle pitäisi opettaa. Siihenkin ongelmaan löytyi eilen ratkaisu. Kiitos Jennille, sanoo pomo!
Aluksi riittää kuulemma kontaktinotto.

Stay tuned!
Raportteja tulee taatusti...

Laajennettu fobia

POMO: Edelleen riippuvainen muiden tietokoneesta. Siksi paussi kirjoittamisessa.

Mosku on kehittänyt fobian.
Eräänä iltana - siitä on jo viikkoja - se säikytti melkein hengiltä pienen sammakon. Ja päinvastoin. Sammakko loikkasi toiseen suuntaan, Mosku toiseen. Mina nauroin...
(Miten muuten sammakko pystyykään hyppäämään niin korkeelle??)
No, tämän järisyttävän insidentin jälkeen herralle on kehittynyt jotain mitään voisi sanoa laajennetuksi sammakkofobiaksi. Nyt epäillään kaikkea. Viimeksi eilen illalla Virvikin lenkillä loikattiin - juu, MINÄ myös.

Perjantaina jätkää rokotettiin.
Painoa on 30,5 kiloa, totesin.

Nyt pystymme taas menemään hiekkakuopalle kun ei tarvii pelätä käärmeitä.
Torstaina iltapäivälenkillä jätkät löysi taas vanhan kamunsa - sen jättikokoisen rusakon. Minä seisoin hiljaa paikallani.
Ne onnistui saamaan kaverin ylös. Onhan se jo muodostunut rutiiniksi että sitä ajetaan takaa ainakin vähän aikaa, että jänis pysyy vetreänä.
Jänis tulee hirveetä vauhtiä rinnettä pitkin eikä huomaa minua kuin ihan viime tingassa. Kolari oli tosi lähellä.
Näen jo otsikot...
Tällä kertaa koirat tule takaisin hyvin nopeasti. Juu, Lara myös?
Tosin se sitten hetken päästä hävisi omille teille.
Me lähdettiin Moskun kanssa kotiin ja lady saapui myöhemmin, närkästyneen näköisenä, märkänä ja liejuisena:
- Et taaskaan odottanut minua-ilme naamassa.

Nomen est omen

MOSKU: - Lara on iloinen. Me tehtiin pitkästä aikaa kunnon iltalenkki omassa metsässä eilen illalla. Lara kävi tutkimassa elukoiden kaikki ruokajemmat, mutta pysyi meidän kanssa eikä hävinnyt mihinkään tällä kertaa.

Pomo tutki päivänä eräänä mitä nimet merkitsee.
Hän sanoi jotain hienoa tyyliin NOMEN EST OMEN mikä kuulemma ihmiskielellä tarkoittaa että ihminen vastaa nimensä. Minua pomo kutsuu mm Mosheksi eli Mooses. Mooses tarkoittaa: häntä jota pelastettiin vedestä...

Vodaa, ukkosta ja kuolleita koneita

LARA: - Mosku putosi taas jorpakoon.
Eilen illalla mentiin mamman kans kävelylle Virvikiin. Tassuteltiin rannalle ja mamma sai kaiken lisäksi päähänsä tehdä jotain voimistelujuttuja laiturilla. Kääk!
Yhden venepaikan kohdalla on kaksi puista kolmiota. Ne on vissiin tehty suojaamaan sitä venepaikkaa. Mosku meni seikkailemaan märillä tassuilla toisen päälle. Puut oli liukkaat eikä tassut pitäneet ja se tekee tosi kauniin sukelluksen mereen, pää edellä, kroppa kauniisti ojennettuna. Teknisestä suorituksesta 8,5 pistettä, taiteellisesta vaikutelmasta 9.
Minä hätäännyin ihan oikeesti kun se pulikoi siellä alhaalla. Mamma totesi "nyt ollaan pulassa". Mamma lähti kävelemään rantaan päin ja kutsui Moskua, mutta Mosku ei tajunnut vaan yritti paniikissa nousta laiturille. Eihän se onnistunut kun matkaa on yli metrin. Mamma jemmasi avaimensa sun muut tavaransa taskuihin, meni laiturille maaten ja onnistui kytkemään Moskun hinaukseen. Sitten hän ryömi mahallaan laituria pitkin sen 20-30 metriä. Tällä puolella laituria oli vene joka paikassa ja Moskua piti saada kiinnityskettinkien, köysien ja paikkajakajien alta.
Mosku veti välillä selkäuintia, välillä perhosta, välillä sammakkoa tassut pinnan YLÄPUOLELLA. Välillä se keksi kuinka oikeesti uidaan, mutta alkoi vissiin väsyä niin paljon ettei tekniikka pysynyt käpälissä. Mamma oli läpimärkä jo tässä vaiheessa.
Normaalisti hän ei pysty sen sairauden takia makaamaan mahallaan, nyt se ei huomannut kuulemma mitään. Se ei onneksi kuitenkaan hätäänny tämmösistä - me panikoitiin Moskun kanssa.
Lopulta Mosku sai takatassut pohjaan ja pääsi lepäämään hetkeksi. Se oli ihan naatti. Mamma yritti sitten houkutella sitä rannalle mutta se vaan pyrki laiturille. Kesti hetken ennenkuin Mosku tajusi että pystyy käppäilemään pois.
Tämä oli toinen kerta kun jätkä putos jorpakkoon..Muttei se ollut moksiskaan.

MOSKU: - Viime perjantaina Lara notku ovenraossa kun pomo istui syömässä keittiöpöydän äärellä. Kaukana taivaalla leimahti ja kuului vaimeata ukkosen yrinää. Hetken päästä salamoi uudestaan, mutta jylinä oli vaimeampi.
Pomo mutisi jotain tyyliin "no eipä ollut häävi ukkonen" koska se toivoi kunnon myräkkää puhdistamaan ilmaa.Kukaan meistä ei viihtynyt kun oli niin painostava ilma.
Pomo ehti just mutista tuon lauseen niin Laran viellä, korien sisällä leimahti komea tulipallo ja kuului MEEEEEEEGAPRÄKKKKKKS!!!!!!
Pomo totesi heti että "siinä meni modeemi".
Myöhemmin se totes että meni myös tietokone!

Laralla on kovat hermot, se ei hätkähtänyt tuosta pamauksesta. (Kerran kun se oli vain reilu vuotias salama iski kamalalla rytinällä sähkötolppaan just kun pomo ja Lara olivat ohittamassa sitä).
Minäkin haluan tulla yhtä rohkeaksi kun se.

No tiedoxi nyt blogin lukijoille että tänne ei vähään aikaan ilmesty kuvia. Tekstejä tulee silloin kun pomo osuu sopivaan koneeseen. Lara ja minä yritämme puolestamme olla aiheuttamatta tekstejä...

Häikäisevä mies Vatikaanista

POMO:- Kyllä tarjosi suomalainen seurakunta upean urkukonsertin porvoolaisille tänä iltana. Vatikaanin urkuri Gianluca Libertucci oli kerrassaan häikäisevä.
Repertoaari alkoi 1600-1700-luvun musiikilla (Bach) ja eteni pikku hiljaa vuosisatojen läpi loppuen Cesar Franckiin, eli oltiin 1800-loppupuolella. Väliin mahtui Buxtehudea, Mozartia, Lisztia, Mendelssohnia and you name it.

Kyllä on taitava tuo Vatikaanin mies. Sen lisäksi että tuntui kuin hänellä olisi ollut kokonainen symfoniaorkesteri piilossa uruissa, laittoivat hänen tulkintansa kuulijan mielikuvituksen vaivatta liikkeelle. Tämä mies ei ujostele, vaan lataa täysillä. Oli upeeta!!!! Kerta kaikkiaan.

JA KAIKKI TÄMÄ TARJOTTIIN ILMAISEKSI. Uskomatonta.
Mitä mahtoi Madonnan liput maksaa....

Konsertin jälkeen ehdittiin vielä tunnin lenkille koirien kanssa Tarkkisiin.
Eikä taas voi kuin ihmetellä missä ihmiset piileskelee.
Aivan upea ilta, täysikuu ja kaikki.
Autosta noustiin 22.22 ja autoon noustiin about 23.15. Sinä aikana törmättiin menomatkalla yhteen lenkkeilijään. Tulomatkalla meitä ohitti yksi fillaristi. Autoja oli kylläkin liikkeellä.
Kerran kummastelin tätä asiaa tyttärelleni. Kuivasti hän totesi että suomalainen raahautuu ulos vain silloin kuin se haluaa juoda...
Eihän se ole totta, ei?

Laumikset ja palveluskoirat luvanvaraisiksi?

POMO: Maailman johtava kotkotusmaa Ruotsi haluaa tiettyjä koiranrotuja luvanvaraisiksi.
Vaarallisimmiksi luokiteltaisiin mm laumanvartijat eikä niitä saisi pitää lemmikkeinä. Eli ne olisivat puhtaasti työkoiria. Omistajan pitäisi olla erityiskulutettu!

Luvanvaraisiksi tulisi myös palveluskoirat. Vain 18 v täyttänyt saisi luvan pitää sellaista. Lisenssiä ei mynnettäisi rikollisille eikä eläinrääkkääjille. Koiran testi pakollinen ennen 2 v. Omistajankin käytävä koulutuksessa.

Kolmas kategoria on isot koirat joista VOI tulla vaarallisia väärissä käsissä. Omistajan tulisi kouluttautua (esim pentukurssi). Ei kuitenkaan vaatisi lisenssiä!

Viimeinen kategoria on: muut rodut. Ei lisenssiä.

Että silleen.
Pienet koirathan ei koskaan hyökkää kenenkään kimppuun eivätkä ne osaa purra....

Juttua aiheesta tämän päivän Aftonbladetissa www.aftonbladet.se

LEPOPÄIVÄ

Tänään ollaan levätty. Illalla tehtiin lyhyt kävelylenkki Virvikissä.

Mälsä päivä

MOSKU: - Kaikki kiva (=hakutreeni) peruuntui tänään kun pomolla oli niin sanottu huono päivä. Se oli kuin peppuun ammuttu karhu heti aamusta ja lisäksi vissin painoi väsy eilisen KAMALAN hesarääkin jälkeen.
Vähän se lauhtui kun se oli käynyt kuuntelemassa orjelkonsäääriä kirkossa. Tänään soitti joku Mikael Helenelund Bachia (O Lamm Gottes, unschuldig ja Fuga g-moll) + Johann Christoph Kellneriä.
Nyt illalla käppäiltiin Virvikin luontopolkuu. Pomon ihmemittarin mukaan tuli vaan vaatimattomat 3 kilsaa kasaan.
Äsken mamma löysi jääkaappiin unohtunutta lihaa jota me saatiin. Veikkaus: Laralla maha kuralla yöllä, mammalla menee hermo, minä en saa nukuttua ja aamulla on pussit silmien alla.

Jaa, sitten sellaista asiaa. Sen kaveri oli lukenut blogissa että pomo syyttää syöpää siitä kun ilma on sakeana siltä irronneita kynsiä, hammaspaloja ja karvoja. Se ei oo sairauden syy, vaan sen aiheuttaa ne kemikaalit joita pomo on saanut. Ne ei vissiin ole poistuneet sen kropasta vielä.
Onneksi lääkärit ei enää syätä sille niitä stytotaatteja - lekureilta itse asiassa loppui eväät niin sanotusti.
Pomo ei ole yhtään pahoillaan, ei kaipaa noita myrkkyjä ollenkaan. Nyt se yrittää meidän avulla vaan pysyä hyvässä kunnossa. Maksalle se osti lahjaksi lakritsiteetä tänään. Luut saa protskuja ja kalkkia mutta sitten ne joutuukin tekee töitä, ihan kuin lihaksetkin. Keuhkoille se ei vielä oikein ole keksinyt muuta kuin että pitää vaan hengittää paljon...Mää on kovasti auttanut siinä, mutta jossain vaiheessa pomolta palaa pinna ja se käskee mut käveleen hihnassa kunnolla, kiskomatta. Ihmiset ei vissiin osaa päättää mitä ne haluu. Näin on Larakin sanonut.

Ette saakaan katella meitin kuvia tänään.
Tässä on Oven 4/4 Filaa. Talon emäntä on onnistunut keräämään todistemateriaalia isäntää vastaan: löytyi n.s. natural cause miksi perheen sängyssä on korkea hiekkatiheys.

Koira varpailla

LARA: - Mamman kiusaa. Teki minusta "rhodesian schäferin". Hah hah. Kuolen nauruun.

Tänään mamma kävi pääkaupungissa ja jätti meidät kitumaan tänne kuumaan Ylikeen.
Kotiin tullessa se oli niin tyytyväinen kun oli ollut tosi kivaa.
Mitä se kiva oli, ei ole selvinnyt mulle.
Ainakin ne söi. (Kiva = ruoka myös ihmisillä näköjään)
Tänään ei sitten treenattu. Tehtiin KIVA kävelylenkki Virvikin golfmaastossa. Löytyi taas uusia teitä.

POMO: - Tänään selvis KIVASTI myös kuinka monta kertaa päivässä koira astuu omistajan varpaille - siis oikeesti eikä vaan kuvannollisesti. Mittarina tässä empiirisessä tutkimuksessa on vasemman isovarpaan kynsi, joka tänään on hinkkaantunut melkein irti. Ainoastaan tän päivän aikana koirat astui varpaalle viisi kertaa. Mosku on ehdottomassa johdossa 4-1. Ja vielä on päivää jäljellä reilu tunti...
Onneks eivät ole lehmiä.


MOSKU:- Hei. Tuol on naapurin Liina-sakemanni. Ja tuoksusta päätelleen siinä on jotain todella erikoista... en vaan saa selvää mitä....Ai. Vievät kiireesti autoon...


Luonto-Mosse


MOSKU:- Virvikin golfrata on todella hieno. Sijaitsee mahtavassa miljöössä, Pernajan lahden rannalla. Me kävellään siellä aika usein just sen takia kun siellä on niin kaunista. Sitten siellä on hyvä ravintola jossa mamma voi käydä kahvilla. Tai syömässä. Päivisin siellä tarjollaan lounasta.
Rata on erikoinen siinä mielessä, että sitä ylläpitää yhdistys eikä osake- tai muu yhtiö kuten yleensä.

Pomo rähmäkäpälöi

MOSKU: - Ei voinut pomo olla kehumatta itteään kotona. Sen piti näyttää millaisella pyydyksellä se kalasteli sitä korttia. On se niin fiksu, niin fiksu...antaisin possunkorvan mutku ne loppui äsken.


MOSKU:- Pomo sen kun rähmäkäpälöi.
Kotona se teloi isovarpaan kynnen - kynsi on itse asiassa irti. Tuo syöpä näköjään vaikuttaa sen hampaisiin ja kynsiin. Hampaat lohkeilee ja kynnet lentää.
No, se kietoi jotain lappua varpaan ympärille ja lähti Pernajan Sarvisaloon kuuntelemaan Irina Björklundin ja Vintage Espresson konserttia.

Tänään pomon pihimpi puoli oli voitolla ja se ajatteli säästävänsä 20 egee näyttämällä pressikorttii portilla. Ljungarsin portti on jonkinlainen puupömpeli a la armeijan vahtikoju. Pressikortti tassussa pomo yrittää kiivetä ekalle rapulle. Se suojaa kipeetä varvasta ja lisäksi rappu on helekutin korkee - pomo on nykyään täysin jalaton. Lihaksia ja koordinointia ei ole kuin nimeksi. Sillä ei nykyään pysy mikään käsissäkään. Samalla pressikortti lähtee liitoon.
Kortti omaa hienon lentokyvyn, tekee m m upean hidastetun kiertoliikkeen oman akselinsa ympärillä korkeella ilmassa. Ja tekee pakkolaskun lautojen välistä.
Siellä pomo hymyilee vienosti itselleen - 30 senttiä lattian alla. Eipä kuulemma lohduta tieto että lattian alla on myös HIRVEESTI rahoja...Sitä lattiaa kun ei saa auki mistään.

Konsertin toisella puoliskolla pomo miettii ettei perkele jätä korttia - ettei ainakaan KUKAAN MUU saa sitä ellei muuta....

Ihmis-naisten kasseissa on aina kaikkea ihmeellistä ja Tiimarilasien muovikotelosta pomo tekee pyydyksen. Nauhan se saa kameralaukusta. Tikkuja on luonnossa ilmaiseksi. Ja, HAH. Tuleehan se kortti sieltä kolmannella yrittämällä kun pomo hokee itsekseen: Malttia, malttia.

Tällä kertaa se OLI ihan ystävällinen muille eikä vastannut - "Huomispäivää", - "Minä tiskaan" tai muuta vastaavaa, kun niitä tyhmiä kysymyksiä sateli. Vain kerran lipsahti: - "Mitä sinä sillä tiedolla teit" kun kysyjä oli äijä, joka tietenkin jatkoi matkaa eikä aikonutkaan tarjota apua.


Menkää ihmeessä kuuntelemaan Irinaa ja Vintage Espressoa jos siihen on mahdollisuus. Likka tekee upeeta musiikkia. Kaikki on hänen ja Peter Foxin kynän jälkee. Irinan tekstit ovat ruotsiksi, suomeksi, ranskaksi ja venäjäksi.


Jossain kuvassa pitäisi löytyä Irina ja se kuuluisa saha...

Sapattipäivä

MOSKU:- Tänään pomo on pitänyt kunnon sapattipäivää. Aamulla tehtiin se traditionaalinen kahden kilometrin lenkki. Sen jälkeen levättiin koko päivä. Illalla mentiin käppäilemään kaupungille kun oli tosi mukava ilma.
Minulla oli mini-pimeä-tottis Kaupunginpuistossa. Ensin pientä seuraamista ja sitten paikallaoloa. Meni tosi hienosti ja tuli rutkasti kehuja pomolta.
Pomo sai kasaan 10000 askelta, eli reilut 6 km.





















Tämä pieni kivi löytyy Näsissä.


POMO: Hauskanpitoa joella. Tänään oli todella paljon jengiä liikkeellä, jopa siihen malliin että jossain vaiheessa rupesi kaduttamaan tuo citylenkki. Moskun kimppuun hyökkäsi kerry blue terrieri vierailevasta purjeveneestä. Päästin ensin Laran irti koska se tietää miten toimia, sitten Moskun. Ärinää ja örinää riitti ja Mosku haki tietysti lohtu MINUSTA. No, tilanne selvis. Sen jälkeen tulee joku idioottilenkkeilijä jolla oli belgari flexissä. Eikä väistänyt. Seuraavan kerran MINÄ en väistä. Tiedoxi tälle daamille.


Mahtavia pilviä tuomiokirkon yllä